Kevättä kohti
Energia buusti oli sovittu keskiviikko illalle. Sillä viikolla oli suunnitelmia ainoastaan yhdelle illalle, mutta kun kyseessä on mun elämä ja mun aikataulut, jälleen kerran mikään ei mennyt niin kuin elokuvissa. Keskiviikko iltana seisoa törötin kassan takana, tuuraamassa, josta oli tullut jo enemmänkin tapa kuin poikkeus. En kerennyt liikahtaa pois kassa -alueelta sovittuun aikaan, vaan olosuhteiden pakosta jäin seisomaan paikoilleni. Jotenkin kiukutti, kun ajattelin missaanneeni koko buustin tämän ainaisen ja jatkuvan työni takia. Mutta, niinkuin aina, energia kulkee, olinpa mä paikoillani ja rentoutuneena sitä vastaanottamassa, tai sitten tosiaan työpisteellä. Energiaa alkoi virrata ja mä otin vaivihkaa porrasjakkaran ja istuuduin alas. En voinut missään tapauksessa keskittyä ainoastaan fiilistelemään valon lähetystä, mutta rauhoituttuani paikoilleni alkoi tapahtua. Keinutti, pyöritti ja olkapäille laskeutui painavat kädet. Ne painoivat paikoilleen ja jostain syystä, myy...