Welcome to the trip
Istua kökötin sängyn laidalla. Valmistelin mielessäni kohta alkavaa energia buustia ja kuvittelin, että syksy toisi mukanaan rauhallisen, lähinnä hempeän lievän keinumaisen buustauksen. Koko kroppa oli jumissa ja kireällä, samoin päästä nousi miltei käsin kosketeltavissa oleva höyry. Arjessa mentiin jossain väsymyksen ja pakko jaksaa-olotilan välillä. Pää on ollut sumun ja usvan valtaama ruuhkaantunut suurkaupungin katu. Nykäys oli kova. Niin kova ja äkkinäinen, että horjahdin sängyltä. Jalan sain kuitenkin tukevasti lattialle, niin etten rojahtanut pitkin pituuttani. Lähtö laukaus oli tullut, enkä jäänyt enempää aikailemaan vaan siirryin tukevasti keskemmälle leveää vuodetta. Silmät kiinni ja laput silmille, kuittaus Samilta, taas mennään. No mentiin eikä meinattu. Valo näyttäytyi vaalean vihreänä juovana, joita sateli reilusti. Ummistettujen silmäluomien alla värit liikkuivat omaa tahtiaan, välillä heitellen kirkkaita muodostelmia. Jalkapohjia pakotti. Joku kai ampui terävä kärki...